maanantai 13. kesäkuuta 2016

Osa 6: Isin kasvua, perheen kasvua, lasten kasvua

Eräänä iltana Stilesin ollessa tulossa töistään hänelle tuli pakottava tarve poistua kimppakyydistä kesken matkan. 


Valo välkkyi ja säkenöi hänen ympärillään kokoajan voimakkaammin.


Se välähti.


Tapahtui valtava välähdys.


Stiles oli ihan unohtanut että nyt oli hänen aikansa kasvaa nuoresta aikuisesta ihan oikeasti aikuiseksi.


Sitten hän lähti ihan tyynenä kotiin.


Aikuinen Stiles jatkoi aloittamaansa linjausta parempana isänä ja muunmuassa opetti Biancalle kävelyn saloja.


Laskut hän kuitenkin unohti maksaa, joten ulosottonainen tuli heidän luokseen vierailemaan. 


Sellainen ulosottonainen... Heillä olisi kuulemma Stilesin kanssa paljon yhteistä.


Ja silti se vie hellan, miten nyt tehdään lämmintä ruokaa hei?


Ulosottonainen ei kuitenkaan häirinnyt Stilesiä sen kummemmin, hän mieluummin paransi suhdetta poikaansa.


Aleksandra oli tällä välin livistänyt tapaamaan jotain miehiä. Miehiä, joista toinen ajatteli häntä. Ties mitä likaisia ajatuksia tämänkin miekkosen päässä pyörii!


Aamun ensimmäisten auringonsäteiden aikaan hän sitten haki Stilesin kotoa mukaan, sillä nyt oli tosi kyseessä.


Pieni poikavauva, Boris nimeltään, syntyi. 


Aamullla Bernard leperteli Biancalle että tästä oli tullut isosisko, iso tyttö ihan yhdessä yössä.


Boris-vauva oli hänkin ihan tyytyväinen vauva.


Välillä tietenkin nälkäinen.


Bernard oli edelleen todella ahkera koululainen, kävi työharjoittelussa ja muissa kouluun liittyvissä tehtävissä ja teki läksyt usein ennenkuin ehti kotiin asti illalla.


Lisäksi Bernard oli loistava apu myös Boriksen hoidossa.


Bernard ja Aleksandra viihtyivät hyvin yhdessä myös musiikillisessa mielessä, kyllähän nyt rokkarien poika osaa kitaraa soittaa... Aleksandra tosin taisi olla vielä roudari, Stiles oli jo jonkin verran edennyt uralla.


Stiles ja Bianca nauttivat Aleksandran ja Bernardin musisoinnista.


...ja tässä Stiles ja Aleksandra nauttivat toisistaan.


Vaan mihin on taas Aleksandra menossa?


Hän hyppäsi autoon ja lähti ajamaan.


Hän ajoi lähelle rantaa, talon pihaan.


Häntä vastaan tuli mies joka kutsui hänet sisään. Talo, jossa hän oli aikaisemmin ollut juhlissa, sama mies jonka hän oli tavannut autiotontilla ennen Boriksen syntymää.


Aleksandra meni miehen luo kylään ja tapasi tämän vaimon.


Bernard osoittautui taas loistavaksi isoveljeksi ja hoiti Borista ja Biancaa isän ollessa töissä ja äidin ties missä.


Boris oli näistä kahdesta hankalampi tapaus, tuhiseva nyytti joka vaati välillä ruokaa ja puhtaat vaipat. Bianca osasi touhuilla itsekseen, sekä tarvitsi vähän harvemmin ruokaa ja puhtaan vaipan.


Noh, tulihan tuo Aleksandra taas kuitenkin kotiin ennen Stilesin työvuoron loppua. Hmm, vuorotyömuusikko?


Bernard, ikuisesti ahkera koulupoika.


Kätevyystaitokin kehittyi, toisinaan myös vessan korjauksesta. Heillä oli ihan uskomattoman surkea vessanpönttö alakerrassa, se kun tulvi ihan vähän väliä. 


Aleksandra mätsäsi hyvin yhteen Biancan yökkäribodyn kanssa, punaisine hiuksineen he olivat kovin saman näköisiä keskenään silmienväriä lukuunottamatta.


Bianca tosin söi sotkuisemmin kuin Aleksandra...


Bernard jaksoi ajatella koulua unissaankin.


Bianca vaikutti kovasti Stilesin lempilapselta, siihen malliin tämä sai hellyyttä ja kutituksia.


Bernard nautti shakinpeluusta, nautti siitä jopa niin kovasti että hänen elämänhaaveekseen tuli olla shakkelegenda.


Bianca tykkäsi hänkin musiikista pienenä, Bernard oli ahkerin koulupoika ikinä ja Aleksandra oli oppinut laittamaan jo ihan kelvollista ruokaa. Elämä oli varsin raiteiltaan. Kahden pienen lapsensa kanssa ei tullut Aleksandralle ongelmia, kun Stiles oli päivisin kotona Bernardin ollessa koulussa ja Bernard yleensä kotona kun Stiles on töissä.


Boriksen vauva-aika kului ihan hujauksessa niinkuin Biancankin ja pian oli aika kasvaa taaperoksi.


Söpö lapsi, perittynä isänsä silmät. Ensimmäisen kerran myös hiukset periytyivät isiltä. 


Tulevaisuudessa elämää rokkarien suurperheessä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti