Katin kausittainen simssaus

Kun kitara soi, ei itkeä saa.

Elokuva loppui ja Ben ajatteli viedä Joannan syömään. Ajatteli.

Poliisi tuli väliin ja niin Ben lähti poliisiauton takapenkillä kotiin treffeiltään.

Kotona Joona vastassa, hän ei arvostanut yhtään vaimonsa veljen tuloa kotiin poliisien toimesta.

Joona oli niin raivoissaan että Beniä ihan hirvitti.

Saattoihan se Joonan huuto kaikua myös takapihalla puutarhaa hoitajille tytöille.

Jälleen Britney ehtii ensin korjaushommiin.

Koulunkäynti ennen puhtautta ennenkaikkea...

Britneylle tuli "joku hätä" kesken ruuanlaiton. Kunhan ei oksentaisi taikinaan!

Ei vaan synnytys alkoi! Taksilla sairaalaan.

Sairaalasta päästessään Britney oli kovin vakava. Hän ei oikein välittänyt siitä että ihmiset kulkisivat julkisilla paikoilla pelkkä pyyhe päällään. Sylissä pieni tyttö, Ulriikka.

Jostain heille oli kotiutunut kaksi kappaletta vampyyritonttuja ja tontut tietenkin tököttivät juuri siinä mihin pinnasänky piti laittaa.

Vauva joutui lattialle kun ei saatu sänkyä paikalleen.

No siirtyiväthän ne tontut...

Björnin tyttöystävä piti kovasti lapsista ja hänen oli päästävä katsomaan vauvaa.

Haisevasta Bellasta hän sensijaan ei oikein pitänyt.

Ja Joona piti tietokonepeleistä.

Vai pitikö?

Ylismailla oli tullut jo tavaksi, että vanhemmat nukkuvat ihan rauhassa ja kaikki muut huolehtivat vauvoista ja taaperoista.

Joona kovasti yritti tulla vaimonsa sisarusten kanssa toimeen, mutta Ben piti häntä ehkä hieman karmivana.

Ben oli itse vähän outo tapaus, teki ihmeellisia puolikyykkyjä puhuessaan puhelimeen.

Joinain öinä heräsi kesken unien myös Britney ja Joona.

Joskin taas aivan turhaan, Ben oli jo ehtinyt paikalle.

Koska vauva-arjesta ei tarvinnut selvitä kahdestaan, jäi heille aikaa myös toisilleen.

Tärkeää kahdenkeskeistä aikaa.

Ben oli loistava eno pienelle Ulriikalle.

Raskaat huvit ja hirveä nälkä.

Joona taas peliensä kimpussa ja Bellalla läksyjä. Eipä he vieläkään osanneet siivota itse, lautanen haisee ja silti vain odottaa siivoojaa pöydällä...